Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen ominaispiirteiden huomioiminen sote-palveluissa

Kulttuuri ja äidinkieli sekä niihin linkittyvä yhteisöön kuuluminen ovat saamelaisten tärkeitä voimavaroja. Monimuotoiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt, kuuluvat saamelaiseen kulttuurimuotoon. Saamelaisten hyvinvoinnin kulmakiviä ovat myös osallisuus ja luottamus.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu itsenäinen pärjääminen (pohjoissaameksi "birgen"). Avun hakeminen yhteisön ulkopuolelta voi tuntua iäkkäästä saamelaisesta vieraalta, eikä omista asioista ole ollut tapana puhua ulkopuolisille. Historiallisten traumojen sekä sote-palveluissa kieleen ja kulttuuriin liittyvien syrjintäkokemusten takia palveluissa on luottamuksen syntymiseksi hyvä varata riittävästi aikaa ja luotava kulttuurisesti turvallinen ympäristö. 

Saamen kielen taitoinen henkilökunta ja kulttuurisen ymmärryksen vahvistaminen henkilöstön keskuudessa ovat olennaisen tärkeitä järjestettäessä palveluita ikääntyneille saamelaisille. Palvelutarpeen arvioinnissa tulisi huomioida kielen lisäksi saamelaisen ikääntyneen erilaisesta kulttuurista johtuvia tarpeita ja tapoja. 

Myös yksilöllinen kohtaaminen on erityisen tärkeää, sillä saamelaisen kulttuurin sisällä on eroja. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä, ja tavat ja käsitykset voivat vaihdella yksilöiden välillä. Asiakkaan itsemääräämisoikeudesta, kielen, kulttuurin ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta sekä oikeudesta saada laadukasta hoivaa syrjimättömästi säädetään esimerkiksi laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Monet voisivat myös hyötyä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tiedotettaessa käytettäisiin saamen kieliä sekä suomenkielistä selkokieltä. 

Ikääntyneellä saamelaisella on oikeus tulla ymmärretyksi omalla äidinkielellään

Vuorovaikutukseen perustuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kulttuurisen ymmärryksen tarve sekä mahdollisuus asioida omalla äidinkielellä ovat korostetun tärkeitä. Usein käsiteltävät asiat ovat henkilökohtaisia ja vaikeasti kommunikoitavia, ja niistä on vaikea puhua vieraalla kielellä. Vaikeistakin asioista on helpompi puhua, kun tietää tulevansa ymmärretyksi. 

Tarve saamenkielisille palveluille on luonteeltaan jatkuvaa, ja iän myötä avun ja palveluiden tarve usein kasvaa. Saamelaiset ikäihmiset ovat usein tottuneet käyttämään suomenkielisiä palveluita, koska saamenkielistä palvelua ei ole ollut tarjolla. Iäkkäät eivät myöskään halua vaatia omakielistä palvelua. Siksi on tärkeää tarjota palveluita saamen kielellä saamen kielilain mukaisesti ilman, että asiakas pyytää sitä erikseen.

Asiointi tulkkauksen välityksellä tulee järjestää tarpeen mukaan

Ammatti- ja kielitaitoisen tulkin käyttö on tärkeää silloin, kun ei ole saamenkielistä työntekijää ja asiakas hyötyy tulkista. Asiointi tulkkauksen välityksellä saatetaan kuitenkin kokea ongelmallisena. Saamelainen yhteisö on pieni, jolloin tulkki saattaa olla asiakkaalle tuttu. Tämä voi vähentää halukkuutta kertoa henkilökohtaisista asioista, ja lisäksi vaikeuttaa luottamuksellisen asiakassuhteen muodostumista. 

Kaikkia tunnepohjaisia asioita tai kulttuurisia normeja ja arvoja ei voida täsmällisesti kääntää kielestä toiseen. Lisäksi sote-sanasto on usein uutta, eivätkä iäkkäät välttämättä tunne uusimpia termejä. Silloin asiakassuhteen kannalta olennaisia asioita voi jäädä huomaamatta. 

Vanhuspalveluissa korostuu tarve omakielisille palveluille ja kulttuuriselle ymmärrykselle

Erityisesti vanhuspalveluissa korostuu tarve saamenkielisille palveluille sekä tarve tulla ymmärretyksi oman kulttuurinsa jäsenenä. Monille iäkkäille saamelaisille suomen kieli on vieraampi kieli, ja monet puhuvat vain saamea. Muistisairas saattaa unohtaa myöhemmin opitun suomen kielen kokonaan. Muistisairas ikääntynyt saattaa tarvita erityistä tukea myös oman kulttuurisen identiteetin ylläpitämiseen. 

Kieli ja kulttuuri on olennaisen tärkeää huomioida myös muistisairaiden palveluissa. Muistitestit ja muistisairauksien diagnosointi on sidottu länsimaiseen ajattelutapaan, mikä voi vaikeuttaa diagnosointia. Toisaalta suomea heikosti puhuvan ja ymmärtävän saamelaisen ja suomea puhuvan ammattilaisen väliset kommunikaatiovaikeudet saattavat myös johtaa virheellisesti epäilyyn muistisairaudesta.  

Tietoa iäkkäiden saamelaisten erityistarpeiden huomioimisesta palveluissa:

• Saamelaisen vanhustyön työkalupakista löytyy kootusti käytännönläheistä tietoa ammattilaisille siitä, mitä asioita on hyvä huomioida saamelaisen asiakkaan hoito- ja hoivatyössä, ja miten ottaa asiakkaalle merkityksellisiä asioita puheeksi.
• Saamelaiserityinen palvelumalli esittelee mallin kotona asuvan iäkkään saamelaisen tukemiseksi ja saamelaiserityisyyden huomioimisen muistisairaan palveluprosessimallissa.
• Sote-rakenneuudistus Lapissa -hankkeessa luotiin laatusuositukset saamenkielisille ja saamelaiskulttuurin mukaisille toimintatavoille palvelun laadun ja vaikuttavuuden yhtenäistämiseksi.
• Omakielisen palvelun merkityksestä ja oikeudellisesta perustasta myös Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivuilla.
• Ihmisoikeuskeskuksen koulutuspaketti alkuperäiskansa saamelaisesta tutustuttaa saamelaisten historiaan, kulttuuriin ja oikeuksiin.
• Ihmisoikeuskeskuksen kieli- ja kulttuurivähemmistöt -sivulta pääset lukemaan myös oikeusturvakeinoista